7.4.2014

Mitä edeltäjämme opettivat?


Onko meillä ollut mitään ilmastonmuutosta vastaavaa kriisiä aiemmin ja miten siitä selvittiin? Vastausta etsiessäni löysin kylmän sodan ja varsinkin sen alkuvuosikymmeninä hyvin realistisena koetun ydintuhon uhkan: syttyessään ydinsodan arveltiin helposti laajentuvan ihmiskunnan elinmahdollisuudet tuhoavaksi maailmanlopuksi. Miten ihmiset kokivat tämän uhkan ja millaisia keinoja he kehittivät siitä selvitäkseen, voisimmeko oppia niistä jotain?


80-lukuun mennessä oli tutkittu paljon miten koko ihmiskuntaa koskevan ydintuhon uhka vaikuttaa ihmisen mieleen, ja todettu, että ihmiset ja yhteisöt reagoivat pääasiassa kieltämällä koko asian ja heijastamalla ”toiseen” pelottavimmat, alitajunnassa väijyvät tunteensa. Kanadalainen psykiatri S. J. Kiraly julkaisi vuonna 1986 perusteellisen katsauksen ydintuhon uhkan psykologisia vaikutuksia käsitelleistä tutkimuksista: niiden mukaan yleistä oli vähätellä tai kieltää suurin tiedossa oleva uhka (ydintuho) ja keskittyä terrorismin ("toisen") vastustamiseen.

Aikuisten havaittiin sopeutuvan stressiin välttämällä, kieltämällä, kovettamalla tunteensa, regressoitumalla, rationalisoimalla tai ahdistumalla, demoralisoitumalla tai masentumalla. Lapset kokivat aikuisten maailman ahdistavana ja irrationaalisena ja kohtasivat epäluottamusta, impulsiivisuutta ja sosiopatiaa. Uhkan aiheuttaman ahdistuksen voitiin todeta aiheuttavan mm. alkoholin ja huumausaineiden väärinkäyttöä. Haavoittuvimpia ja stressaantuneimpia olivat lapset, nuoret, työttömät ja työkseen muiden hyvinvoinnista huolehtivat ihmiset.

Tutkimuksissa havaittiin ydintuhon uhkan vaikuttavan ihmisten elämään monilla tasoilla. Kielteisten tunteiden tunnistaminen ja kohtaaminen ovat avaimia sekä parempaan henkiseen vointiin että aktiiviseen toimintaan. Ratkaisukeinoiksi ehdotettiin empaattisen kommunikoinnin ja kognitiivisten taitojen opettelemista: pelon ja toivottomuuden tunteiden kohtaamista ja niiden käsittelyä suremalla. Lisäksi tarvittaisiin taitoja testata erilaisia käsityksiä todellisuudesta ja toiminnan mahdollisuuksista.



Missä he ovat nyt? Kuka oli silloin vanhempi, kuka lapsi? Millaisia elämänohjeita he oppivat?



Photo: Disused Cold War Operations Bunker, Middlewood © Anthony Parkes, reused under Creative Commons Licence

3 kommenttia:

  1. Hei, mielenkiintoisia näkökulmia. Toisaalta ydintuhon uhka oli erilainen, se olisi tapahtunut nopeasti ja äkkinäisesti, ja tapahtuikin aikoinaan Japanissa. Ilmastonmuutos etenee ja alkaa vaikuttaa kunnolla joskus vuosikymmenten päästä.

    VastaaPoista
  2. Totta, ilmastonmuutos on ollut pitkään hyvin kaukainen asia. Nyt ei ehkä enää ole? Muutama vuosikymmenkin menee nopeasti, ja jos me ei olla näkemässä, niin ainakin meidän lapset. Esim. Ilmastovanhemmat on pyrkineet tuomaan tätä tulevaisuusnäkökulmaa. Ilmastonmuutoksessa on mielestäni erilaista oikeastaan se, että se on jo käynnissä. Ydintuhoa ei välttämättä koskaan käynnistetä.

    VastaaPoista
  3. Osuvaa. Jos Kiraly olisi tutkinut tämän päivän uhkien psyykkisiä vaikutuksia, tulokset olisivat saattaneet olla hyvinkin samanlaisia. Ja tosiaan, tämänhetkinen uhka on jo alkanut käydä toteen. Se ei luultavasti ainakaan vähennä psyykkisiä vaikutuksia.

    VastaaPoista