31.8.2014

Shop untill we drop


Ruokakaupassa ahdistaa, eko, bio, lähi vai ihan tavallinen? Vaatekaupassa ahdistaa, kallis vai halpa aasialainen, vaiko kirpputorien ylitarjonnasta? Keskitalven vesisateessa, kesän helteessä. Silti pitäisi jaksaa ajatella tulevaisuutta, tehdä työtä, innovoida ja verkostoitua tai dynamisoitua.

Onhan näitä, lääkkeitä ahdistukseen. Suomessa yli 400 000 ihmistä sai kela-korvausta masennuslääkkeisiin vuonna 2011. Mielenterveysseuran selvityksessä kysyttiin mielenterveyskeskuksilta syitä yhteydenottoihin - löytyi vaikeita ihmissuhteita, työttömyyttä, alkoholismia, väkivaltaa sekä muuten vaan ahdistusta. Entä jos nämä eivät ole ensisijaisia ongelmia, vaan oireita muusta?


Samaan aikaan muualla, eli joka puolella: Sitra julkaisi joulukuussa 2013 ilmastoraportin Miten Suomi selviää yli neljä astetta lämpimämmässä maailmassa? eli miten ilmastonmuutos mahdollisesti vaikutttaa Suomeen ja suomalaisiin. Sitran tarkoituksena oli johtavan asiantuntijan mukaan luoda keskustelua siitä, miltä vuosisadan lopun Suomessa voisi näyttää, jos synkät tieteelliset ilmastoskenaariot toteutuvat. Eli 80 vuoden päästä, kun meidän lapset "nauttii" eläkkeitään.

Ilmastonmuutoksesta, sen etenemisestä ja aiheuttamista tulevaisuuden skenaarioista on parin viime vuoden aikana kirjoitettu esim. Helsingin Sanomissa avoimesti ja liikoja kaunistelematta. Aamukahvipöydässä on saanut lukea, kuinka jäätiköt sulavat ja Siperian äkkinäiset metaanipurkaukset voivat tuhota ilmakehämme. Ilmastouutiset ovat omasta mielestäni jääneet jotenkin irrallisiksi, esimerkiksi poliitikot eivät niitä juuri kommentoi eikä esimerkiksi psykologian tai filosofian asiantuntijoita haastatella siitä, miten tällaista maailmanlaajuista kriisiä voisi pieni ajatteleva ihminen käsitellä rakentavasti. Kouluampumisen jälkeen jo sentään tarjotaan henkistä tukea.

”Ihmisen peruspsykologia sotii sitä vastaan, että olemassaolomme olisi uhattuna”, toteaa Sitran asiantuntija erään sunnuntain Hesarissa (HS 4.5., A 15). Ilmastonmuutokseen liittyy sekä käsittämättömät määrät syyllisyyttä - miksi emme tehneet tarpeeksi jo 70-luvulla, silloin kun oli vielä aikaa – yleistä ahdistusta, kun ei tiedä mitä ruokakaupasta pitäisi ostaa sekä uudenlaista kuolemanpelkoakin. Kuinka moni meistä omaa sellaiset psykologiset valmiudet, että pystyy käsittelemään tällaista asiaa aamukahvipöydässä?

Onko masennuslääkkeiden käytön yleisyyden ja ilmastonmuutoksen etenemisen yhteyttä selvitetty? En varmasti ole ainoa, joka arvelee näiden liittyvän toisiinsa, en kuitenkaan ole kuullut kenenkään puhuvan asiasta. Itsekin olen kerännyt rohkeutta melkein vuoden. Tuntuu, että asia tulee todellisemmaksi, kun sen sanoo ääneen.



Kuva: Shop Until You Drop by Banksy CC BY-SA 3.0 Quentin UK

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti